Olin eilen hammaslääkärissä. Ehkä joku ihmettelee, miksi tällaisesta aiheesta pitää yleensä kirjoittaa blogia. Täällä hammaslääkäriin pääsy (huom. pääsy, ei meno) ei ainakaan erasmukselle ole ihan simppeli juttu. Hampaastani lähti paikka ja sain yliopistolta ohjeet, että pitää ensin mennä tavalliselle lääkärille ja pyytää lähete hammaslääkäriin. Meilin liitteenä oli lista hammaslääkäreistä. Tässä lähellä on yksi lääkärinvastaanotto ja soitin sinne, koska vastaanoton ovessa lukee että sisään pääsee vain varaamalla ensin ajan. Signora langan päässä sanoi kuitenkin, että voin mennä suoraan paikan päälle ja pyytää lähetteen. Tein työtä käskettyä. Odotushuoneessa kävi ilmi, ettei läheskään kaikilla ollut varattua aikaa. Lopulta pääsin tohtorin juttusille ja vaikutti aivan siltä, kuin pyyntöni olisi vähintäänkin pilannut hänen päivänsä. "NOME!" hän karjaisi. En edes yrittänyt alkaa tavaamaan nimeäni vaan iskin molemmat vakuutuskortit (EHIC ja Pohjola) pöytään ja ajattelin, että hän saa suoraan nimen oikein niistä. Se oli kuitenkin vikatikki, sillä kun tohtorille selvisi, että olen ulkomaalainen, niin hän alkoi selittää, sttä ITALIASSA EI TARVITSE LÄHETETTÄ HAMMASLÄÄKÄRIIN. Selitin vaivani ja yritin puolustella, että sain tällaiset ohjeet yliopistolta ja hän taas sanoi olevansa LÄÄKÄRI. Ja ilmoitti sitten ykskantaan, ettei voi auttaa minua. En jaksanut alkaa riitelemään siinä, vaan painuin takaisin kämpille tämän byrokraattisen kriisin uuvuttamana. Jouduin kuitenkin odottamaan vastaanotolla n. puolitoista tuntia.
Sitten aloin etsiä hammaslääkäriä netistä. Netti pätki koko ajan ja olin tulla hulluksi, kun jouduin kirjoittautumaan sisään uudelleen joka välissä. Löysin yhden, joka on lähellä yliopistoa ja jossa oli kartta, jonka mukaan vastaanotolle voi löytää. Monissa ilmoituksissa oli vain kaupunginosa ja numero, joka tekee yhden lisävaiheen etsintään, kun joutuu lisäksi selvittämään kadunnimen. Lähetin meilin ja lääkäri vastasi melkein heti ja käski soittaa vastaanotolle. Jälleen tein työtä käskettyä, puhelimeen vastannut henkilö sanoi olevansa assistentti ja antoi subito al dottore. Selitin vaivani (uudelleen) ja hän käski käydä näyttämässä hammasta, jotta voi antaa hinta-arvion, jota olin pyytänyt jo emailissa. Sain sovittua jopa vastaanottoajan (kun ajattelin, että tällä kertaa en paljastakaan ulkomaalaisuuttani ennen kuin on pakko, ettei prosessi tyssää tälläkin kertaa siihen). Kävin kuitenkin seuraavana päivänä näyttämässä hammastani (ja luulin myös, että olin buukannut lääkäriajan tenttiajan päälle - hankalaa, kun kalenteri on kännykässä, jossa puhuu). Aika oli kuitenkin sopiva. Näytti siltä, että lääkäri halusikin samalla katsastaa "maksukykyisyyteni", mutta olin varautunut siihen laittamalla ranteeseen halvemman kellon ja pukeutunut kuluneeseen mekkoon, jotta olisin tarpeeksi säälittävä (ja saisin paikkauksen halvemmalla). Hän sanoikin, että olisi parempi mennä sairaalaan (varmaan halvempi, mutta kun en ollut saanut sitä lähetettä!!, mikä myös netin mukaan vaaaditaan, enkä ehtisi juosta kovin monessa lääkärissä, kun olisi opiskeltavakin!). Lääkäri katsoi hammastani vajaan metrin päästä ja kysyi onko hammas elävä vai kuollut. Vastasin, etten tiedä (koska en todellakaan tunne hampaitani niin hyvin, sitä paitsi hänhän se lääkäri on??!). En kuitenkaan saanut hnta-arviota, vaikka hän oli niin luvanut emailissa. Höh!
Sitten koitti vastaanottopäivä. Luin vastaaottohuoneessa Vogue-lehteä ja katsoin toisella silmällä telkkaria. Pääsin aikataulussa sisään jouduin assistentin käsittelyyn, myös tuoli oli ihan kammottavan epämukava - olivat ilmeisesti tehneet kaikkensa, että saisin mahdollisimman "halvan" palvelun... Lopussa itse lääkäri tuli kuitenkin katsastamaan assarin työn jäljen. Ja sitten päästiin itse asiaan, eli maksuun. Tässä kohtaa tuli mieleen, kun Heikki pienenä leikki lääkäriä ja vain laskutti asiakkaita. Hinta oli 50€ ilman kuittia ja 70€ kuitin kanssa, sain kuulemma ihan vapaasti valita kumman vain... Oli pakko ottaa se kalliimpi, että saan vakuutusyhtiölle dokumentin. Oli myös pakko näyttää documento eli henkilötodistus. Lääkäri ihmetteli, että olen suomalainen. No, hoito oli onneksi jo tehty, enkä usko, että tämä lääkäri olisi heittänyt minua ulos. Onhan heillä sitä paitsi jo hippokrateen valankin perusteella velvollisuus auttaa sairaita.
Täkäläinen "hammastikku" con la manica eli kahvalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti